Altzheimer tuli taloon
Kop, kop... Altzheimer koputtaa ovea... se on hiljainen vieras, joka asettuu taloksi ennen kuin kukaan edes huomaa. Neli-viisikymppiset huokailevat stressinsä uuvuttamina, että nytkö se on iskenyt- muistitauti- kun asiat unohtuvat ja avaimet ovat taas kadoksissa.
Muistitaudille on helppoa nauraa, siinä on monia huvittavia piirteitä.
Oletko huomannut, että jos lausut omasta muistamattomuudesta huolesi, ympärillä olevat ihmiset naurahtavat, että - älä nyt höpsi, olet vaan väsynyt ja stressaantunut. Kaikki unohtelevat asioita...
Mutta... olisiko parempi olla huolissaan? Entä jos väsymys ja stressi pitäisi hoitaa heti, eikä tyytyä tilaan, jotta muistitauti ei puhkeaisi?... Voisiko muistitaudin puhkeamista hidastaa oman hermoston rauhoittamisella ja palautumisaikaan satsaamalla?
Missä kulkee hienotunteisuuden raja?
On äärimmäisen vaikea tietää, missä kulkee se raja, jonka jälkeen hienotunteisuus on haitaksi, muistisairaus ehtii ottaa lisää tilaa ihmisen tärkeimmässä aarreaitassa, eli aivoissa ja tauti etenee etenemistään.
Muistisairaus diagnoosin saa vuosittain keskimäärin 23 000 suomalaista. Luin myös arvion, että vuoteen 2050 mennessä Suomessa voi siis elää yli puoli miljoonaa muistisairasta.
Muistisairautta on monenlaista
Altzheimerin tautia on eniten, jopa 60% tapauksista. Altzheimer rappeuttaa aivoja ja lähimuisti heikkenee, sekä uuden oppiminen vaikeutuu.
Muistan tuon hetken selvästi, se oli noin 7 vuotta sitten, kun ennestään nokkela äitini, ei oppinut enää uutta kännykkää. Se hermostutti äitiä niin, että kävimme vaihtamassa koneen yksinkertaisempaan.
Syytä taudin syntymiseen ei vielä tiedetä, asiaa tutkitaan, mutta sairauden etenemistä voidaan jo hidastaa lääkityksellä.
Muistisairaan aivoissa tapahtuu pieniä mikroskooppisia muutoksia, ja sinne kertyy amuloidia ja poikkeavaa tau-proteiinia, ne vaurioittavat aivojen hermoratoja ja soluja ja sen seurauksena toimintakykyä ja muistia.
Naisilla tauti näyttää olevan hieman yleisempi kuin miehillä ja suurimmassa osassa tauti ei ole perinnöllinen, mutta tuo ei juuri lohduta.
Masennuskaudet, korkea kolesteroli, tupakointi, liikkumattomuus ja lihavuus ovat riskitekijöitä. Minulla on noista riskitekijöistä 3...
Sairauden kesto ensimmäisistä oireista kuolemaan kestää yleensä noin 10 vuotta. Väitän, että äiti on ollut jo pidempään kuin 10 vuotta sairas.
Dementia taas on laaja-alainen henkisten kykyjen alentuminen.
Olen aina luullut niiden olevan täysin sama asia, mutta ilmeisesti niissä on eroja.
Verisuoniperäinen muistisairaus
Verisuoniperäinen eli vaskulaarinen muistisairaus on yleisempää miehillä, kuin naisilla eikä sen oireet ole täysin samat kuin Altzheimerin taudissa.
Esimerkiksi itselläni on korkea kolesteroli ja jos saisin aivoinfarktin se altistaisi mahdollisesti enemmän tälle muistisairaudelle. Myös korkea verenpaine ja tupakointi ovat riskejä tälle muistisairaudelle.
Tämä muistisairaus etenee nopeammin, jopa päivissä ja viikoissa ja se on välillä selkeämmin havaittavaa ja välillä ei niin selkeä.
Tähän ei ole lääkitystä. Altistavia tekijöitä ovat myös ns. hiljaiset aivoinfarktit, joita voi tulla ilman havaittuja oireita.
Tämä verisuoniperäinen muistisairaus on enemmän toiminnallinen häiriö kuin pelkästään muistin pettämistä. Kävely voi vaikeutua, puhe voi hankaloitua, halvausoireet voivat yllättää.
Tätä muistisairautta on kahta lajia, riippuen siitä millä alueella aivoissa sairaus on. Puhutaan siis suurten suonten sairaudesta ja valkean aineen sairaudesta.
Mitä enemmän otan selvää muistisairauksista, sitä enemmän tulen miettineeksi, että aivojen huolto on tärkeää!
Lewyn kappaleen tautia sairastaa n. 10-15%
Lewyn kappaleesta tulee mieleen jokin biisi, jota Lewy soittelee. Tämä olikin ylläri, että Lewyn kappaleen muistisairaus on toiseksi yleisin aivoja kouriva tauti.
Se hiipii hitaasti, eikä asetu aivoihin rymistellen. Tautiin kuuluu näköharhat, jotka voivat olla erittäin yksityiskohtaisia. Keho muuttuu jäykäksi, liikkeet hidastuvat, ihminen kävelee hitaasti ja voi tulla kaatumisia. Tautiin kuuluu myös Parkinson taudin piirteitä, muistiongelmat kehittyvät vasta myöhemmin.
Lewyn kappaleen tauti johtaa menehtymiseen keskimäärin noin 8 vuodessa.
Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta tavataan 5%.lla sairastuneista.
Äidilläni on otsalohkorappeuma. Hänellä on myös afasia, joka vie pikkuhiljaa kyvyn puhua. Uskon, että äiti kärsii afasiasta eniten. Hän on ollut erittäin sosiaalinen luonne ja nyt se käy mahdottomaksi.
Hän uppoaa kuoreensa, eikä löydä tarvittavia sanoja aivojensa lokerosta. Taudin alussa, hän osasi kiertää sanoja, mutta nyt sekään ei enää onnistu. Tuota puhekyvyn menetystä suren eniten.
Mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herättää?
Kirjoitusta saa myös jakaa:) Kiitos !
Valoa ja iloa!
t. siri<3